Rengastietoa

61 = 257 kg 62 = 265 kg 63 = 272 kg 64 = 280 kg 65 = 290 kg 66 = 300 kg 67 = 307 kg 68 = 315 kg 69 = 325 kg 70 = 335 kg 71 = 345 kg 72 = 355 kg

73 = 365 kg 74 = 375 kg 75 = 387 kg 76 = 400 kg 77 = 412 kg 78 = 425 kg 79 = 437 kg 80 = 450 kg 81 = 462 kg 82 = 475 kg 83 = 487 kg 84 = 500 kg

85 = 515 kg 86 = 530 kg 87 = 545 kg 88 = 560 kg 89 = 580 kg 90 = 600 kg 91 = 615 kg 92 = 630 kg 93 = 650 kg 94 = 670 kg 95 = 690 kg 96 = 710 kg

97 = 730 kg 98 = 750 kg 99 = 775 kg 100 = 800 kg 101 = 825 kg 102 = 850 kg 103 = 875 kg 104 = 900 kg 105 = 925 kg 106 = 950 kg 107 = 975 kg 108 = 1000 kg

109 = 1030 kg 110 = 1060 kg 111 = 1090 kg 112 = 1120 kg 113 = 1150 kg 114 = 1180 kg 115 = 1215 kg 116 = 1250 kg 117 = 1285 kg 118 = 1320 kg 119 = 1360 kg 120 = 1400 kg

121 = 1450 kg 122 = 1500 kg 123 = 1550 kg 124 = 1600 kg 125 = 1650 kg 126 = 1700 kg 127 = 1750 kg 128 = 1800 kg 129 = 1850 kg 130 = 1900 kg 131 = 1950 kg 132 = 2000 kg

Merkintä	Nopeusluokka
N	140 km/h
P	150 km/h
Q	160 km/h
R	170 km/h
S	180 km/h
T	190 km/h
U	200 km/h
H	210 km/h
V	240 km/h
Z	yli 240km/h
W	270 km/h
Y	300 km/h

Numeroiden ja kirjainten selitykset

Renkaan kyljessä oleva merkintä 185/65 R14 86T tarkoittaa seuraavaa:

• 185 - renkaan leveys millimetreissä
• 65 - Profiilisuhde (renkaan korkeus on 65 % poikkileikkausleveydestä)
• R - vyörengas (radial)
• 14 - vanteen koko (halkaisija tuumissa)
• 86 - kantavuusindeksi
• T - nopeusluokka

Sisärenkaat

Nykyisin henkilöautonrenkaissa ei enää käytetä sisärenkaita, mutta raskaammassa kalustossa voi sisärenkaita esiintyä. Renkaan, joka ei vaadi sisärengasta tunnistaa Tubeless-merkinnästä, ja sisärenkaan vaativan Tube Type -merkinnästä. Myös jotkut vanhemmat vanteet vaativat sisärenkaat. Tube Type -vanteet tunnistaa siitä, että vanteen reunassa ei ole ns. Tubeless-varmistusta. Se on pieni ura, joka varmistaa renkaan tiiviyden ja estää renkaan putoamisen vanteelta.

Pyörimissuunta

Kulutuspinnan kuviointi on suunniteltu pyörimissuunnan mukaisesti. Vinot sivuttaisurat parantavat ominaisuuksia märissä olosuhteissa. Kuvioiden tarkoituksena on parantaa veden poistumista renkaan alta. Renkaan ominaisuudet huononevat märällä tiellä, jos ne pyörivät väärään suuntaan. Oikea pyörimissuunta on usein merkitty renkaaseen.
Vaihtoehtoisesti renkaassa voi olla myös määritelty vain ulko- ja sisäpuoli. Tästä renkaassa merkinnät "Outside" ja "Inside" renkaan eri puolilla, joten vanteelle asentaja huolehtii että rengas on vanteeseen nähden oikein päin, muutoin rengasvanne-yhdistelmän paikka autossa vapaa. On myös renkaita jotka voi asentaa autossa mille paikalle tahansa, sekä asennuspuolta vanteeseen ei ole määritelty.

Rengaskoon muutos

Auton rekisteröintitodistukseen (ent. rekisteriote) on merkitty auton valmistajan autolle suosittelemat rengaskoot. Autoon on kuitenkin mahdollista asentaa myös em. suosituksesta poikkeavan kokoiset renkaat.
Liikenneministeriön päätöksen mukaan ilman muutoskatsastusta renkaan leveyttä voi muuttaa enintään 30 mm ja vanteen nimellishalkaisijaa 26 mm (yksi tuuma). Enintään leveyttä voi suurentaa 102 mm ja renkaan halkaisijaa 51 mm. Muutosten seurauksena auton raideleveys ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää. Renkaan ulkohalkaisijaa muutettaessa on nopeusmittarin näyttämä korjattava tarvittaessa.

Oikea rengaspaine

Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, kuorman määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja vaikuttaa auton hallintaan ja käyttäytymiseen yllättävästi. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista. Mikäli autossa on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla auton ohjekirjan suositusarvoissa. Nämä ovat autonvalmistajan suosittamat minimipaineet. Lisäksi usein auton valmistajan ohjeissa on eri arvot määriteltynä auton matkustajien ja lastin määrän mukaan. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

Matalaprofiilirenkailla käytetään suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar. Oikeat rengaspainearvot saadaan renkaan valmistajalta ja jälleemyyjältä. Rengaspaineet kannattaa tarkistaa ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa ja aina renkaanvaihdon jälkeen. Rengaspaineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista.

Rengasmääräykset Suomessa

Talvirenkaat

• Henkilö- ja pakettiautossa pitää käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana talvirenkaita
• Kaikilta kansainvälisen raskaan liikenteen autoilta edellytetään 2.1.2017 alkaen talvikäyttöön soveltuvia renkaita joulu-, tammi- ja helmikuussa. SKAL on esittänyt kantansa talvirengaspakosta muun muassa liikenne- ja viestintäministeriölle ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, mutta asia ei ole edennyt.
• Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä (kuitenkin monet vaihtavat jo lokakuun lopussa)
• Kaikissa autoissa saa käyttää nastarenkaita muinakin aikoina sään tai kelin edellyttäessä
• Jos autossa käytetään nastarenkaita, on ne oltava kaikissa pyörissä
• nastamäärät saavat poiketa enintään 25 % sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten

• M+S (Mud+Snow) -renkaita (kitkarenkaita) saa käyttää ympäri vuoden
• Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 3,0 mm (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
• Testeissä menestyneitä talvirenkaita ovat mm. Nokian Hakkapeliitta, Michelin X Ice North, Goodyear sekä Continental.
• Talvirenkaiden vaihtoehtoisena merkintänä M+S:lle on 3PMSF (Three-Peak Mountain Snow Flake - kolmihuippuinen vuori ja lumihiutale).

Kesärenkaat

• Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla kesärenkaissa 1,6 mm, kuitenkin kesärenkaissa suositellaan vähintään 4–5 mm kulutuspintaa vesiliirron välttämiseksi (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria) 
• Jos yhdenkin renkaan pääurien syvyys on alle 1,6 mm, on se ajokiellon peruste katsastuksessa
• Useissa kesärenkaissa on merkintä mistä näkee, onko renkaassa riittävästi kulutuspintaa.